Venäläiset piparkakut "Prjanikit"

Kuulun Hartolan-Sysmän Venäjäseuraan ja seuramme on mukavan aktiivinen. Matkailemme aina kesällä jonnekin. Suunnilleen joka toinen vuosi Venäjälle ja joka toinen jonnekin muualle. Viime kesänä teimme baltian turneen. Ajoimme bussilla läpi Viron, Latvian ja Liettuan, aina Kuurinkynnäälle, Kaliningradin rajalle saakka. Sitten hiukan eri reittiä takaisin. Tänä vuonna on vuorossa laivamatka pietariin. Teemme myös päiväreissuja kulttuurikohteisiin, kuten teattereihin ja näyttelyihin. Kesällä on myös odotettu shaslik-grillijuhla. 

Näihin grillijuhliin minun oli määrä leipoa jotain pientä makeaa. Googlasin venäläisien piparkakkujen ohjeita, kun en tunne heidän ruokakulttuuriaan kovin laajasti. Monien hakujen ehdotus oli venäläinen, mausteinen hunajapiparkakku nimeltä prjanik. Päätin rohkeasti tarttua haasteeseen. Tämä ohje on monien reseptien sekoitus, mutta lopputulos oli ihan onnistunut. Mausteita voit toki laittaa näppituntumalla mielesi mukaan.

PRJANIKIT

TAIKINA:

450g vehnäjauhoa

3tl leivinjauhetta

1tl kanelia

1tl kardemummaa

1tl inkivääriä

vajaa 0,5tl neilikkaa

vajaa 0,5tl muskottipähkinää

0,5tl suolaa

2 kananmunaa

50g voita

260g hunajaa

KUORRUTE:

4dl tomusokeria

vettä

Sekoita kulhossa jauhot, leivinjauhe, suola ja mausteet. Vatkaa toisessa kulhossa kevyesti sekaisin kananmunat, sulatettu voi ja hunaja. Yhdistä seokset ja sekoita taikina tasaiseksi. Nosta taikina kylmään lepäämään ja maustumaan n. tunniksi.

Pyörittele taikina palleroiksi pellille ja paista n. 175 asteessa 10-20 min, kunnes pallerot ovat kauniin värisiä ja tuntuvat kypsiltä. Vaikea sanoa ihan tarkkaa lämpöä ja aikaa. Anna palleroiden jäähtyä kunnolla.

Sekoita kuorrutusta varten tomusokeriin vähän kerrallaan vettä, kunnes saat notkean ja sopivan juoksevan kuorrutuksen, glasyyrin. Dippaa pallerot haarukan avulla sokerikuorrutteessa ja kopistele liiat kuorrutteet pois. Jos palleroon jää liian paksu kuorrutekerros, lisää kuorrutteeseen vähän vettä. Jos taas kuorrute on niin ohutta ettei sitä jää nimeksikään palleron pinnalle, lisää vähän tomusokeria. Nosta dipatut pallerot leivinpaperille jähmettymään. Nauti kahvin tai teen ja hyvän seuran kera.

Nämä olivatkin yllättävän hyviä pikkuisia herkkupaloja. Muistuttivat kovasti tuttua perinteistä piparkakkua. Prjanikit ovatkin Venäjän oma perinteinen piparkakku ja niitä on syöty perinteisesti jouluna, pääsiäisenä ja isoissa juhlissa, kuten häissä. 

Olin niin otettu kun grillijuhlissa seuramme Venäjältä kotoisin olevat jäsenet maistelivat prjanikejani ja ylistivät niitä herkullisiksi. Eräs mies tuli henkilökohtaisesti kiittämään ja sanoi että prjanikit veivät hänet lapsuusmuistoihin. Ne olivat juuri sellaisia kuin pitääkin. Maku oli kuulema ihan täydellinen. Ja ihmetteli vielä että miten kummassa olin oikein onnistunut. Hän söi useamman palleron ja minä melkein liikutuin onnesta kun kuulin näin positiivista palautetta! Joskus kun saa positiivista palautetta, ei sitä välttämättä usko ihan todeksi, mutta tällä kertaa oli pakko uskoa, kun miehen reaktio oli niin voimakas. :) En unohda tätä palautetta koskaan! <3

Lopuksi vielä muutamia kuvia baltian reissultamme:

LATVIA - RIIKA

Mikäpä muukaan kuin Latvian matkaeväspuoti. Ensimmäisiä pysähdyksiä reissullamme! :D

Viron puolelta ei valitettavasti ole sen ihmeellisempiä kuvia menomatkalta. Pysähdyimme kahvilla Halingassa. Siellä on mainio suomalaisystävällinen huoltamo-kahvila. Ja saatavilla ihan oikeaa kahvia, ei automaattitervaa! Ja palvelua suomeksi.

Tässä kuitenkin kuvia Riiasta.

Riian rautatiesilta

Miestä köytetään langalla pakettiin keskellä puistoa!

Latvian ja Riian oma juoma on Rigas black balsam ja siitä on valmistettu mm. tämä juomaseos.

Riian vapaudenpatsas

Rakkauden silta täynnä lukkoja!

Suomi mainittu!

Tällaisia ulkotulia oli joka baarin terassilla. Tosi kauniita hämärässä kesäillassa!

Oli muuten tosi outoa kun oli niin pimeää iltaisin! Olimme sen verran etelässä että illalla tuli aika pimeää. Suomessa olisi ollut samaan aikaan paljon valoisampaa! Parhaiten tämän huomasi Liettuan Kaunasissa, joka oli reissumme eteläisin piste.

Patsas Bremenin soittoniekoista

Iskän kanssa yksillä Riian vanhan kaupungin iltaelämässä

Reissussa olivat mukana myös vanhempani. Melkeinpä joka ilta tuli istuttua jollakin terassilla viiden päivän mittaisella reissullamme. Vanhojen kaupunkien terassit olivat ihastuttavia. Ainoa asia mistä en tykännyt yhtään oli pöytiin palvelu. Hienoa ja eleganttia kyllä mutta tosi epäkäytännöllistä kun piti odottaa milloin palvelua, milloin laskua ja suomalaistyylinen ajoittainen jalottelu esim. tiskille tilaamaan jäi pois. Omituista istua nököttää odottamassa, että joku tuo evästä nenän eteen! :D Ja pöytää ei saanut vaihtaa kesken illan, muuten menivät laskut sekaisin!

Hauska yksityiskohta pubin ovella

Kissa kuumalla katolla!

Konvehteja, valkosuklaajoutsenia, pikkuleipiä...

Ai että, miten upea suklaapuoti Riiasta löytyikään! Mustan magian black balsam -suklaapuoti. Olin pökertyä ihastuksesta. Pakko oli ostaa muutamia konvehteja matkaevääksi. Ne olivat niin hyviä! Suklaakuorrutteiset mansikatkin veivät kielen mennessään! Konvehteja myytiin mm. horoskooppien mukaan. Ostin tietysti oman merkkini oinaan ja se maistui oikein hyvältä!

LIETTUA - KLAIPEDA

Kryžių kalnas - ristikukkula

Upea nähtävyys liettuan puolella oli ristikukkula Kryžių kalnas. Siellä oli tuhansia, tuhansia ristejä. Reilusti yli 100 000 ja lisää tulee jatkuvasti kun mm. turistit vievät uusia ristejä kukkulalle päivittäin. Vanhat ristit mätänevät alta pois ja uudet tökätään niiden päälle. Ihan uskomaton näky! Lue lisää ristikukkulasta TÄÄLTÄ. 

Panoraamakuva ristikukkulan aukealta löytyy TÄÄLTÄ. Siinä näkyy vain osa risteistä. Paljon paljon lisää löytyy kukkulan takaa aukeavalta toiselta kukkulalta. Näkemäänsä vain ihmettelee...

Klaipedan "rakkaudenpallo" lukkoja täynnä

Jokaisessa kohteessamme, myös Klaipedassa olivat kukka-asetelmat ja istutukset aivan upeita. Ja miten kivan näköisiä petunioita. Värikkäitä ja vähän hassutteleviakin. :)

Ihankuin valkoisella maalilla roiskittuja

Mukulakivikadut olivat inhoja kävellä päkiävammaisilla jaloilla mutta niin niin kauniita!

Koko baltia, mutta erityisesti Liettuan Klaipeda ja Nida, ovat tunnettuja meripihkastaan. Jos jonkinmoista meripihkamyymälää oli kävelykadun molemmin puolin. Ja onhan meripihka upean näköistä ja kiinnostavaa. Harmi vain etten päässyt sellaiselle rannalle mistä olisin voinut itse löytää meripihkaa. Sitä kuulema aaltojen mukana ajautuu rantahietikolle kaiken kansan napsittavaksi. Meripihkaa oli myynnissä paljon tyypillisenä keltaoranssina ja vihreänä. Jotkin meripihkat olivat hyvin edullisia, toiset kalliimpia.

Lisää kukkaloistoa!

Tällaisia kukkatorneja olen nähnyt Suomessakin. Niin upeita! Etelämmässä tuntui vain olevan kukatkin muhkeampia ja vehreämpiä.

Kukkalaiva

Tässä kartta Klaipedan alueesta ja kuurinkynnäästä. Päätepaikkamme Nida löytyy vihreästä numerosta 7

Lue Kuurinkynnäästä lisää TÄÄLTÄ

Tällaiset upeat merimaisemat löytyivät Nidasta.

Minun meripihkaostokseni! Tosi kaunis kaulakoru. Kuin kullattu lasipalanen.

LIETTUA - KAUNAS

Kaunasissa rakennustyömaa. Kivan värikästä!

Kukkakaupan edusta

Joku silta jolle kävelimme. Ylitti moottoritien.

Kaunas oli mielestäni reissumme miellyttävin kaupunki ja siellä koettu ruokaelämys reissun upeimpia! Menimme pizzalle. Otin gorgonzolapizzan. Se oli juuri niin täydellinen kuin uskalsin kuvitella! Sinihomejuustoa, tomaattia, paprikaa ja sipulia. Ja pizzan tärkein osa, rapea, mehevä pohja ja reunat. Kyytipojaksi siideriä. Lisukkeeksi tuli valkoista kastiketta ja sekin oli oikein maukasta. Laskun yhteydessä saimme pienet jälkiruokashotit. Pirtelön tai sorbetin kaltaista ihanaa namijuomaa suklaiden kera. Ja kun pääsimme lukemaan kuitin, hämmästys oli suuri kun neljä pizzaa, kolme olutta ja yksi siideri maksoivat vain 35€. Suomessa ei todellakaan saisi tähän hintaan samanlaista! Eräässä toisessa baarissa irish coffeeni maksoi vain 2,70€. Ja se oli todella taidokkaasti valmistettu. Liettuan hintataso on siis melkoisen edullinen!

Herkkujälkkärit

Leivoksia

Kaupunkikierroksella piipahdimme ALI -nimiseen konditoriaan ja suklaapuotiin. Jumalaisen kauniita herkkuja oli monen värisenä ja makuisena. Ostimme kolme kauneinta leivosta ja rasiallisen konvehteja. Leivokset maistelimme hotellilla ja konvehdit matkasivat tuliaisiksi. 

Puodin kotisivut löydät TÄSTÄ LINKISTÄ!

Kuution mallisia värikkäitä konvehteja. Macaronseja.

Meillä myydään tällaisissa pikareissa jugurttia, Liettuassa vodkaa! Take away! :D

Lisää kukkia. Hämärästä kuvasta ei niin hyvin välity, mutta nämä olivat lähes neonvärisiä!

Kaunasin vanhan kaupungin terassilla appelsiinimehua ja camparia. Sai itse sekoittaa! :D

Isäni ei ole ikinä opetellut englantia ja häntä vähän hirvitti asioiminen kaupoissa ja terasseilla. Tilailin siis meidän juomamme ja iskä vain maksoi. :D Ja kun ei hän ymmärtänyt mitä puhuin, tilasin meille ylläriksi perinteisiä liettualaisia naposteltavia. Paistettuja leipätikkuja juustokastikkeella. Olivat ihania suolapaloja drinkkien ja oluen kylkeen. Näitä voisi yrittää tehdä joskus kotonakin!

Suomi-petunioita! :D

Kaupan hyllyt olivat hauskan värikkäitä. Tuliaiseksi tuli osteltua myös ihan tavallista hyvin säilyvää ruokaa. Erilaista toki kuin Suomessa. Hauskan mallisia makaroneja, säilykkeitä jne...

Reissun paras suklaa! Tummaa suklaata ja toffeeta.

Yllä oleva kuva on näpätty liikkuvasta autosta ja on heikkolaatuinen, mutta siinä näkyy silti punaista. Pelloilla kasvoi villinä upeita punaisia unikoita. Ne näkyivät tosi selkeästi vihreästä pellosta. Katselin maisemaa ja tajusin näkemästäni suoraan että pelloilla näkyivät samaan aikaan kaikki Liettuan lipun värit: keltainen, vihreä, punainen. Vihreää oli muutenkin joka puolella mutta yksi vihreä pelto jäi sopivasti punaisen unikkopellon ja keltaisen rypsipellon väliin. Peltoja oli koko reissun aikana paljon...ihan koko matkan ajan! Silmänkantamattomiin! Mutta lehmiä oli vain siellä täällä harvakseltaan yksi tai kaksi. Matkamme oli myös lähes koko ajan tasamaata. Mäkiä oli hyvin hyvin vähän. Tosin Latvian Siguldasta löytyi maastonmuotoja. Siitä lisää alempana...

  

Matkalla pysähdyimme kahvilaan, josta ostin tällaista erikoista kuplamehujuomaa. Itse juoma oli ihanan raikasta mehua ja mukin pohjalla oli pehmeitä mehupalleroita. Ne poksahtivat suussa rikki ja sisältä tuli jotain toista makua. Oliskohan tuo keltainen ollut persikkamehua mangokuplilla ja pinkki mansikkamehua vesimelonikuplilla. Tosi erikoinen tuttavuus. 

LATVIA - SIGULDA

Gauja-joen laaksossa sijaitsevaa Siguldaa sanotaan mäkisen ja vaihtelevan maastonsa vuoksi Latvian Sveitsiksi. Kaunis paikkakunta tosiaan olikin ja kulttuurikohteiltaan kiinnostava.

Me kävimme tutustumassa Turaidan linnaan. Kaupungilla kävelimme katselemassa rauhallisen pikkukaupungin menoa. Kauppareissu oli myös kiva. Kaupunki ei vaikuttanut kovin suurelta tai sitten me emme vain nähneet kaikkea. 

Pieni yksityiskohta Siguldan kadulla. Sammakonmuotoiset roskakorit!

Karkkihylly. Nämä olivat ihanan makuisia!

Hotelli Sigulda

Majoituimme hotelli Siguldaan. Todella kaunis hotelli. Tyylikäs ja siisti. Tuonne haluan uudelleen! Illallisserviisimme oli ainoa pettymys. Viimeisen illan juhlaillalliseksi tarkoitetusta ruokailusta tuli fiasko. Ruokaa joutui odottamaan kauan ja kun se lopulta tuli, oli monen lautasella pettymys. Ainakin minä jäin nälkäiseksi ja ennenkaikkea vihaiseksi. Juomissa oli myös hässäkkää. Ihan ravintolan omalta listalta tilasin rose-viiniä mutta tarjoilijat eivät tienneet mitä se on. Toivat pROSEcoa, "koska siinä lukee "rose""! Meinasin ihan nauraa tarjoilijoiden sekoiluille. Toivon että kun joskus uudelleen matkustan Siguldaan ja majoitun tähän hotelliin, kokemukseni korvautuvat paremmilla. Haluan antaa tälle upealle paikalle sen mahdollisuuden!

Turaidan puutarhassa

Viimeisenä reissupäivänämme suuntasimme Turaidan linnaan. Komea tiilirakenteinen linna keskiajalta. Linnan havaitsi jo kauempaa mahtavasta pyöreästä tornista. Linnaan liittyy traaginen tarina. Tarina menee vähän lähteestä riippuen erilailla, mutta lopunkaiken joka versiossa nuori neito, Turaidan Ruusu kuolee.

Vuonna 1601 oli jonkinlainen sodantuoksina ja Turaidan linnan alueella taisteltiin verisesti. Kuolleiden joukossa oli nainen, jonka sylissä oli pieni, henkiin jäänyt tyttölapsi. Linnan työntekijä pelasti lapsen. Maija -niminen tyttö kasvoi kauniiksi nuoreksi neidoksi. Häntä kutsuttiin Turaidan Ruusuksi.

Maija rakastui palavasti Gauja-joen toisella puolella olevan, Siguldan linnan puutarhuriin, Viktoriin. Maija ja Viktor olivat menossa naimisiin vuonna 1620. Ilmeisesti naimakauppa puutarhurin kanssa ei adoptioisälle sopinut ja juuri ennen häitä, Maija sai Viktorilta kirjeen, jossa hän pyysi Maijaa saapumaan tapaamispaikalleen Gutmanin luolalle. Maija lähti matkaan adoptioisänsä tyttären, Lentan kanssa. Kun he saapuivat luolalle, siellä ei odotellutkaan Viktor, vaan puolalainen aatelinen mies, Adam Jakubowski. Hän yritti pakottaa Maijan vaimokseen. Maijaa ei tällainen miellyttänyt ollenkaan ja hän keksi antaa kilpakosijalle huivinsa jossa olisi muka taikavoimia. Se joka pitäisi huivia, saisi immuniteetin loukkaantumisilta. Huivia ei pystynyt esimerkiksi leikkaamaan millään. Tämän todistaakseen Maija puki huivin ja pyysi Adamia lyömään itseään kirveellä. Näin tehtiin ja Maija kuoli. 

Myöhemmin Viktor saapui luolalle ja löysi kuolleen morsiammensa. Viktoria epäiltiin ensin murhasta, mutta mm. Lenta oli todistajana Viktorin puolella ja mies vapautettiin syytteistä. Maija haudattiin Turaidan puutarhan kauneimmalle paikalle ja Viktor istutti haudalle tammipuun. Hauta muistokivineen ja tammen runkoa on vielä tänäkin päivänä nähtävillä Turaidan linnan puutarhassa. Viktor jätti Latvian ikuisesti ja kilpakosija Adam hirtettiin myöhemmin.

Vaihtoehtoinen kulku tarinalle on että kun Maija oli esitellyt taikahuivinsa Adamille, hän halusi todistaa huivin voimat hyppäämällä linnan korkeimmasta tornista alas. Adam antoi Maijan hypätä ja Maija tiesi että hän hyppää varmaan kuolemaan. Hän halusi siis mielummin kuolla kuin alistua puolalaisen aatelismiehen vaimoksi. Niin tai näin, tarina on upea ja koskettava.

Alla kuvia linnasta:

Puutarhasta kuvattuna linnan tornit

Puutarhassa oli paljon kivitaidetta

Linnan torniin sisälle. Kapeaa portaikkoa monta kierrosta.

Tässä näkymää portaista

Tässä kuvasin tornin näköalapaikalta suoraan alas linnan pihalle. Korkealla oltiin!

Taustalla metsän keskellä kiemurtelee Gauja-joki

Sää oli koko reissumme ajan aurinkoinen ja lämmin. Suomessa oli kuivaa, baltiassa vielä kuivempaa!

Varmasti ehkä kuolisikin jos tuolta hyppäisi!

Tässä puutarhuri Viktorin istuttaman tammen runko. Korjailtuna, ja kuolleena mutta silti paikallaan!

Turaidan Ruusun hautakivi 1601 - 1620

Suosittelen ehdottomasti käymään Turaidan linnassa! Hieno paikka.

Siguldan ruokakaupan edustalta vihannesmyyjältä ostettuja herkullisia puna-keltaisia kirsikoita. Niin hyviä!

Viimeiset ostokset ja tuliaiset Viron puolelta

Turaidan jälkeen lähdimmekin jo kotia kohti. Meren ylitykset teimme suosikkilaivallani Finlandialla. Matkatraditioon kuuluu ainakin menomatkalla laivan esiintyjän katselu keulabaarissa ja raikkaat tom collins -drinkit. Koko matkan käytössämme oli oma bussi, jonka asiantunteva kuski oli mukava ja paras mahdollinen!

Hotellit joissa yövyimme:

Riika - Hotelli Roma. Tykkäsin, siisti, hyvä sijainti. Yöelämä kadulla hirveän meluisaa. Portaatkin löytyivät lopulta. (En tykkää hisseistä niin kauan kuin jalkani vielä kantavat). Aamiainen ihan jees. 

Klaipeda - Hotelli Amberton. Hulppeat puitteet, komeat maisemat, lasihissi, kattoravintola, uima-allaskin olis ollut, en sinne ehtinyt. Miinuksena iso huone (turhan iso ja siis paljon "turhaa tilaa"), kaikessa hintalappu ja kallista oli. Aamiainen meluisa ja sekava. Puuro oli hyvää. Ei portaita!

Kaunas - Hotelli Park Inn. Siisti, kaunis, tyylikäs hotelli. Kohtelias palvelu. Viihtyisä huone. Ekologisia valintoja. Täyden kympin aamiainen leipä- ja leivänpäällysvalikoimasta puuroihin, tuorepuristettuihin vihermehuihin ja smootieihin. Jugurtit ihania! Söin kuin kuningas. Hotellissa oli myös selkeät, siistit portaat hissiä kaihtaville. Portaikossa oli lasisia taidemaalauksia ja tunsin olini erittäin tervetulleeksi. Kaiken lisäksi hotellin aulassa oli kultainen kyltti julkimoista, jotka ovat hotellissa yöpyneet ja Liettuan euroviisuedustaja vuosilta 2012 ja 2016 Donny Montell on ollut yötä samassa hotellissa kuin minä! Olin pyörtyä onnesta :D <3 Miinusta tästä hotellista olivat ulkona tietyöt ja kaivaukset. Onneksi oli kuiva keli niin ei tarvinnut mudassa tarpoa.

Sigulda - Hotelli Sigulda. Mainitsin jo aiemmin tässä postauksessa jotakin, mutta yleisarviona voin sanoa että kaunis, viehättävä ja hellyyttävä hotelli. Olisin halunnut viipyä pidempään. Aamiainen maistuva ja kattava. Vesimeloni baltiassa on niin ihanan mehukasta! Sitä söin monta palaa. Miinuksena aiemmin kertomani illallishässäkkä. Ei hissiä, vain portaat.

Itämeri kimmelsi kauniina.

Reissu oli hieno. Voisin tehdä samanlaisen uudelleen! :) Ensi kesänä menemme samalla porukalla Pietariin. Siitä tulee varmasti hieno reissu myös!

Kukkakori -voileipäkakku

Viime kesänä sain tehdä eräälle ihastuttavalle ihmiselle voileipäkakun. Hänellä on keliakia ja sen vuoksi hän ei ollut saanut kunnon voileipäkakkua pitkään aikaan. Tämän kakun tein hänen ostamastaan gluteenittomasta vuokaleivästä ja täytteeksi laitoin kinkku-sinappikurkkusalaatti-paprikatäytettä. Täytteen ohjeen löydät TÄÄLTÄ. Kostutukseen käytin maitoa, enkä lihalientä kuten yleensä, koska lihaliemikuutioissa on usein gluteenia. Kasasin kakun pyöreään kakkuvuokaan.

Kakun kuorrutus on vaahdotetun vispikerman ja maustamattoman tuorejuuston seosta. Maustoin sitä suolalla ja valkopippurilla. Reunan pursotus on tehty koripunostyllalla pursottamalla. Päälle kasasin kukka-asetelman salaatinlehdistä, paprikapaloista, kurkkuruusuista, porkkanasiivuista ja kirsikkatomaateista. Viimeistelyksi laitoin basilikan lehtiä ja ruohosipulia.

Oli ihan mahtavaa että kakun saaja tykkäsi sekä ulkonäöstä, että mausta. :) Minustakin tästä tuli kivan värikäs ja erilainen.

Kissa & hiiri -kakku

Kun leipuri on paikalla, hiiret ja kissat pomppivat kakulle...

Tämä kakku oli siitä hauska projekti että kun se oli menossa 1v synttäreille, sen toivottiin olevan mahdollisimman vähäsokerinen ja luomu, jotta päivänsankarikin voisi sitä popsia. Otin haasteen vastaan ja yritin minimoida sokerin mausta tinkimättä.

Kumpi pelkää kumpaa?

Sokerikakkupohjasta vähensin sokeria niin paljon kuin uskalsin. Oisko ollut 50% vähennystä. Munat tulivat vanhempieni kotikanalasta. Makeuden täytteisiin toivat äitini keittelemät ihanat hillot. Oman pihan päärynöistä, vadelmista ja naapurin omenoista valmistettuina. Vadelmahilloon sekoitin raikastukseksi pakastevadelmia. Päärynähillon joukkoon haudutin luomupäärynäpaloja inkivääri-omenamehuliemessä. Omenahillokerros sai seurakseen luomubanaanisiivuja. Joka väliin tuli myös sokeroimatonta vaniljalla maustettua kerman ja rahkan seosta. Pinnalla on vaahdotettua vispikermaa sahramilla värjättynä. Maitotuotteet ostin myös luomuna. Kakusta tuli täytekakuksi tunnistettavan makea, mutta selvästi paljon vähäsokerisempi kuin yleensä. Kaikki aineet eivät olleet täysin luomua, mutta suuri osa oli ainakin lähituotettua tai itse kasvatettua, kerättyä ja tehtyä.

Sokeri ladattiinkin sitten koristeisiin kun päälle toivottiin sokerimassasta iso hiiri ja pieni kissa. Tällaiset niistä tuli. Simppelit ja söpöt.

Yllä näkyy juustokimpaleeksi muotoilemani kakun rakenne.Leivoin pyöreän 25cm halkaisijan kakun ja täytin sen samaan vuokaan. Koristelupäivänä leikkasin siitä viistosti sivuista palat pois. Näistä paloista muotoilin juustokimpaleelle lisää pituutta. Vaaleankeltaisella kermakuorrutteella sain tehtyä kimpaleesta juuston näköisen. Palettiveitsellä kaivelin reikäjuustomaisia koloja kerman pintaan. Sitten vain kaverukset kakun päälle ja juhlat saivat alkaa! :)

Juusto on vähän kuin pöydällä kun valitsin tarjottimen missä on pöytäliinamainen kuvio! :D

Onnea päivänsankarille! :)

Traktorikakku

 Pienten poikien kestosuosikkeja ovat usein traktorit. Traktori on hiukan haastava, mutta ihan hauska muovailtava sokerimassasta. Renkaan pintakuviointi tekee jo paljon traktorimaista ulkonäköä.

 Tähän kakkuun halusin tehdä heinäpellon ja kynnöspellon. Keskellä kulkee hiekkatie. Kuorrutus on marenkivoikreemiä värjättynä vihreäksi ja ruskeaksi. Ruskean tein kaakaolla, vihreän pastavärillä. Hiekka on pastaväreillä värjättyä raesokeria. Kakkupohja oli normaali sokerikakkupohja ja täytteenä siinä oli marjoja, hilloa ja vaniljaista valkosuklaatäytettä.

Traktori vähän joka suunnalta kuvattuna... :D 

Tästä tuli yllättävän hyvä traktori. Tosin eri merkkinen kuin pieni päivänsankari oli toivonut, mutta se ei kuulema haitannut. :)

Onnea päivänsankarille!

Tässä vielä muutama sokerikukkanen laitettuna kakun reunoille.

Pinkkiä pinkin päällä

Usein värillä on väliä. Niin myös tälläkin kertaa. Näihin kakkuihin piti saada pinkkiä! 

Ensimmäinen kakku on prinsessoiden syntymäpäiväkakku. Toiveena oli pinkkiä, kruunu, timanteja ja kaksi kerrosta. Timantit muuttuivat matkalla helmiksi. Kakussa on täytteenä mansikkaa ja valkosuklaatäytettä. Kuorrutus on marenkivoikreemiä. Kakku on suihkutettu kuorruttamisen ja päällekäin asettelun jälkeen kauttaaltaan helmiäisspraylla. Ruudukkokuvio on pursotettu marenkivoikreemillä. Se ei kyllä ollut mikään siistein tapa.

Kruunu on tehty sokerimassasta hyvissä ajoin kuivumaan, jotta se kestäisi hyvin. Kruunun koristeena on sokerihelmiä ja muutama sokeritimantti. Kakkujen alareunassa olevat helmet on tehty sokerimassasta ja ne on pyöritelty helmiäisefektitomuvärissä.

Kruunu oli suht helppo tehdä. Sokerimassa piti jättää melko paksuksi että koriste pysyi muodossaan.

Tämä kakku taas lähti kolmannelle pinkin ystävälle. Tähän kakkuun toivottiin vähän valkoistakin mukaan. Kakkuna on mansikka-vaniljatäytekakku. Kuorrutuksena marenkivoikreemiä, sekä pinkiksi värjätty valkosuklaa drip cake -kuorrute. Koristeeksi laitoin kaikkea pinkkiä ja valkoista. Macaronseja, karkkeja, kimaltavia sokerimassaperhosia, nonparelleilla koristeltuja vaahtokarkkeja, valkosuklaakoristeita, sokerihelmiä..

Glitteriperhosia

Ihan kivasti onnistuneet valumat.

Tykkään kovasti tällaisesta "överi"koristelutyylistä, kun sillä saa melko yksinkertaisesti tosi näyttävääkin jälkeä. Ja mahdollisuuksia ja variaatioita on vaikka kuinka paljon!

Onnea vielä päivänsankareille! :)

Kaksostyttöjen ristiäiskakut

Ristiäiskakut ovat minulle erityisen mieluisia leivottavia. Kakusta saa yleensä tehdä tyylikkään ja kauniin, mutta silti jollainlailla leikkisän, värikkään tai hassuttelevan. Tällä kertaa oli kyseessä kaksostyttöjen ristiäiset. Ja mikä mahtavinta, molemmille tytöille oma kakku! Sain suuntaa antavia tunnelmakuvia ja muutaman väriehdotuksen. Valitsin vaaleanpuna-pinkin ja persikka-oranssin. Sain tehdä kaksi samanhenkistä mutta eri näköistä kakkua.

 Koristeluksi päätin tehdä marenkivoikreemillä ombre-liukuvärin ja pikeerillä drip cake-valumat. Päälle tuli kukkakaupan ihania kukkia ja sokerimassasta tekemiäni pikkukukkia ja helmiä. Sokerimassasta tein vielä sydämen muotoiset nimikyltit kakkuihin.

Kakut olivat sokerikakkupohjaisia. Täytteestä ei ole enää tarkkaa muistikuvaa. En tullut kirjanneeksi tarkkaan ylös. Marjaa ainakin! :)

Näiden kakkujen ulkonäköön olin kyllä tosi tyytyväinen. Herkät, mutta silti kivan reippaat.

Tässä näkyy hyvin reunan liukuväritys

Täytekakkujen oheen haluttiin myös hedelmäinen juustokakku. Tein tällaisen perus keksipohjaisen persikka-mango-vaniljakakun.

Ja tässä kakut jääkaapissa odottamassa pienten ihanuuksien ensimmäistä juhlaa! :)

TUHANNESTI ONNEA JA ILOA PIENTEN PRINSESSOJEN ELÄMÄÄN!

Sahtia, saunomista ja suklaata

Kesällä oli mieluisan kakkutilauksen aika. Perhetuttavamme oli esittänyt toiveensa syntymäpäiväkakusta jo vuotta aiemmin. Aikaa suunnitella oli kyllä, mutta eipä kakku koristelultaan paljoa pähkäilemistä tarvinnut, koska oli melko selvää että halusin tehdä koristeen päivänsankarin rakkaista harrastuksista. Hän on taitava ja palkittu sahdin tekijä, rakennusmies, kova saunoja (ja saunojen rakentaja), sekä kultakurkku karaokessa. Koristeeseen oli siis saatava mikrofoni, työkaluja, sahtipönttö ja -haarikka, löylykiulu ja saunavasta. Hän harrastaa myös mottoripyöräilyä, mutta pidättäydyin näissä helpommin muovailtavissa koristeissa! :D

Mauksi toivottiin suklaata ja marjaa.

Vieraita oli paljon... kakkuakin tarvittiin paljon! Olin tehnyt yhden tällaisen suuren kantikkaan ja 3 pyöreää. Kaksi pyöreää kakkua jäi avaamatta, mutta parempi varata kakkua vähän liikaa, kuin liian vähän. :D Kakku oli suklaakakkupohjainen vadelma-kinuski-daimkakku. Kuorrutteena oli suklainen marenkivoikreemi ja päällä marjat torilta ja kotipuskista. Vähän samaan tyyliin kuin tämä kummitätini kakku TÄÄLLÄ. Näihin kakkuihin tein vain vähän erilaisen ulkonäön ja taisin käyttää pelkkää vadelmaa kakun täytteessä.

Koristeelle rakensin pahvista oman telineen, jottei sen tarvitisisi sotkeentua kakun päällä. Koristeen tein sokerimassasta ja pikeeristä.

Koska tehtävänä oli suuri, hyydytettävä kakku, mietin pääni puhki miten sen saan tehtyä. Ei mulla ollut mitään niin isoa kakkuvuokaa - kunnes piirsin sellaisen mittoineen paperinpalaselle ja ajattelin että paremmalla ajalla selitän haparoivan piirrustuksen isälleni, joka on entinen peltiseppä. Piirrustus jäi vanhempieni pöydälle ja seuraavana päivänä äitini soitti että "vuokasi on valmis!" WAU! Siitä tuli niin hieno ja piirrustukseni oli ollut kuulema ihan selkeä. Ei tarvinnut selittää mitään kohtaa. 

Onnea on omistaa maailman parhaat vanhemmat!

...näin upea siitä tuli! Vuokaa on käytetty nyt jo monenmonta kertaa. Mm. syntymäpäivä- ja hautajaiskakkuihin. Niistä tulossa juttua myöhemmin kyllä...

Suureen määrään kakkua tarvittiin tietysti suuri määrä aineksia. Tuorejuustoa, kermaa, daimia, rahkaa, vadelmia... kaikkea paljon!

Kakun vaikein osuus olikin pähkäily siitä kuinka paljon tehdään, kuinka paljon tarvitaan, kuinka paljon ihmiset syövät, minkä kokoisia paloja, kuinka monta purkkia ostan mitäkin...

 Yllä kakku kun se on ollut yön yli hyytymässä kelmutettuna ja painon alla. Hassua miten samalla ohjeella tehty kaakaokakkupohja voi olla ihan eri sävyistä. Tulikohan toiseen enemmän kaakaota...hmm... Seuraavaksi kumosin kakun tarjottimelle ja kuorrutin sen. Reunapursotus on tehty koripunostyllalla ja tähtityllalla. Päällisen koristus pelkällä tähtityllalla.

Viimeisen silauksen antoivat tuoreet orvokit.

Juhlissa oli tarjolla myös muutakin herkkuja. Ensin oli oikein maukas noutopöytä rosvopaisteineen. Sitten kahvin kanssa oikea kakkubuffee, kun minun kakkuni lisäksi oli tarjolla myös päivänsankarin vaimon tekemää pitsikakkua, kuivakakkuja ja mansikkajuustokakkua, sekä miniän tekemää daimjuustokakkua. Daim on selvästi päivänsankarin mieleen! :)

Juhlat olivat upeat! Oli ohjelmaa, mm. stand up-esiintyjä. Ihmiset olivat iloisia, booli oli hyvää, sahti erinomaista, lauloimme karaokea äänet käheiksi... Olisin viihtynyt pidempäänkin, mutta aamu tuli vastaan! :D

OIKEIN PALJON ONNEA PÄIVÄNSANKARILLE!!